Tutkijatohtori, Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta; dosentti, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta; päätoimittaja, Sosiaalipedagogiikka-lehti.

Aihealueet konferenssissa: omatunto kasvatuksessa. 

Erityisnäkökulma konferenssin teemaan: moraali; aikalaisanalyysi; ekologia; kasvatusfilosofia.

Jani Pulkki on Oulun yliopiston kasvatusfilosofian tutkijatohtori ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan dosentti. Pulkin tutkimukset ovat käsitelleen kasvatuksen yhteiskunnallis-moraalisia kysymyksiä, hyve-etiikkaa, kontemplatiivista pedagogiikkaa, moraalitaloutta ja ekososiaalista kasvatusfilosofiaa. Hän kuuluu tutkimusryhmiin POISED (Political Philosophies and Sociologies of Education) ja DEMOED (Demokratiakasvatuksen filosofia). Pulkki toimii tällä hetkellä myös Sosiaalipedagogiikka lehden päätoimittajana.

https://orcid.org/0000-0001-7058-5364

https://www.oulu.fi/fi/tutkijat/jani-pulkki

https://www.researchgate.net/profile/Jani-Pulkki-2

https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka

https://poisedresearch.com/people/jani-pulkki/

https://www.oulu.fi/fi/tutkimusryhmat/demokratiakasvatuksen-filosofia



OHJELMASSA: LA 18.4.2026
15:15 ESITELMÄ
Jani Pulkki: Ekososiaalisen omantunnon kysymyksiä tässä ajassa
Tila: Permantosali, 1.krs

Omatunnolla on pitkä historia ajatuksena, joka on jäsentänyt ihmisen moraalia ja keskeisiä elämänvalintoja. Omatunnosta puhutaan kuitenkin nykyään entistä vähemmän. Se tuntuu vanhahtavalta ja hankalalta. Elämäntapaamme on kehitetty Nietzschen jakoa noudattaen pikemminkin apollonisen kuin dionyysisen suutaan – järjelliseen muotoon, selkeään mittaan ja hallintaan. Modernin maailman perusjaottelussa yhtäältä subjektiiviseen tunteeseen ja uskoon sekä toisaalta objektiiviseen tietoon ja järkeen, omatunnolle on annettu subjektiivisen tunteen status.

Modernin maailman perusjaottelussa kouluista on rakennettu hallittavan tiedon ja järjen valtakuntia. Omatunnosta saa puhua uskonnon tunnilla, mutta opettajat eivät tunnu saavan opettajankoulutuksestaan edes ymmärrystä siitä, mitä omatunto on. Aikamme ekologiset ja sosiaaliset kriisit ovat oireita siitä, että moderni maailma on ikään kuin piilossa omatunnoltaan. Apolloninen järki ja hallinta leimaa aikaamme, joka ei osaa suhtautua omatunnon hallitsemattoman dionyysiseen luonteeseen.

Kysyn esitelmässäni, mitä omatunto on ja miten se toimii. Analysoin omatuntoa liian vähän ymmärtävää aikaamme ja pohdin voisiko omatuntoa kasvattaa kouluissa – tai voiko sitä kasvattaa ylipäätään. Aikamme ekososiaaliset kriisit ovat tulosta juuri siitä, että luonnosta on otettu lupaa ja anteeksi pyytämättä – juuri siksi, että järki on ymmärretty yksipuolisen apollonisesti kunnioittamatta sitä dionysistä, joka ei taivu hallintaan tai kapealla tavalla määriteltyy rationaaliseen ymmärrykseen. Miten voisimme muuttaa suuntaa ja tulla herkemmäksi omantuntomme kutsuille?



OHJELMASSA: LA 18.4.2026
16:20 PANEELIKESKUSTELU
Hengittävyyttä yksipuolisiin oppimistapoihin
Panelistit: Antti Saari, Jani Pulkki, Jan-Erik Mansikka, Pauline von Bonsdorff ja Venla Bernelius. Moderaattorina Ivan Punzo
Tila: Parvisali, 6.krs

Ihmisessä on sellaisia ulottuvuuksia, jotka jäävät modernissa kasvatuksessa vähälle huomiolle. Tiedollisen, rationaalisen ja teknologisen rinnalle on tullut tunnetaitojen, taiteen ja ekologian merkitystä painottavia suuntauksia. Pohdimme yhdessä, miten taiteelliset lähestymistavat, tunnetaidot ja ekologisuuden korostus käytännössä toteutuvat. Onko jotain, mitä näistä tarpeellisista lähestymistavoista jää puuttumaan, jotain ihmistä ja muuta elollista yhdistävää – ehkä jotain lumoavaa tai suorastaan hurmoksellista? Voisiko dionyysista ja apollonista yhteensovittamalla löytyä uusia ajatuksia aikamme kasvatuksellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin?


 

<< Takaisin Esiintyjät-sivulle

KASVATUKSEN FOORUMI -KONFERENSSI 2026
Järki, hurmos ja kasvatus – apolloninen ja dionyysinen yhteensovittelevina voimina

18.-19.4.2026, Kriittinen korkeakoulu
www.kasvatuksenfoorumi.fi
Osoite: Lintulahdenkatu 3, Helsinki

Edellinen artikkeli
Jarno Paalasmaa
Seuraava artikkeli
Jan-Erik Mansikka