Valtiovarainministeriö julkaisi Julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen lokakuun lopulla. Kartoitus käy läpi valtion menoja ja etsii mahdollisia säästökohteita tulevien päätösten pohjaksi.
Kartoituksessa käsitellään lyhyesti myös vapaata sivistystyötä. Vapaata sivistystyötä tekevät kansalaisopistot, työväenopistot, kansanopistot, eräät muut järjestöt ja opintokeskukset. Opintokeskukset ovat sivistysliittojen ylläpitämiä oppilaitoksia.
VM:n kartoitus vilauttaa mahdollisuutta lakkauttaa kokonaan opintokeskusten valtiontuki. Tekstissä on asiavirheitä; keskeisimpänä väite, jonka mukaan opintokeskusten valtion rahoituksen osuus voisi nousta 100%:iin. Tosiasiassa osuus oli 42% vuonna 2024. Opintokeskukset ry:n oikaisun voi lukea täältä.
Opintotoiminnan keskusliitto (OK) on yksi mainituista sivistysliitoista. Se ylläpitää Opintokeskus Sivistä, joka on opintokeskuksista suurin. Kriittinen korkeakoulu ry on puolestaan yksi OK:n 78 jäsenjärjestöstä. Muita jäseniä ovat mm. Suomen punainen risti, Kiinteistöliitto, Pelastakaa lapset, Suomen pelastusalan keskusjärjestö, lukuisat potilasjärjestöt, Marttaliitto ja Sulasol muutamia mainitakseni. OK on aatteellisesti sitoutumaton, ja jäseniä yhdistää viime kädessä vain se, että kaikki järjestävät kursseja ja koulutuksia osana toimintaansa.
Julkista keskustelua asiasta hankaloittaa se, että tietoisuus opintokeskusten roolista on usein vähäistä. Opintokeskukset ovat tottuneet ylätason taustatoimijan rooliin. Siksi koimmekin Kriittisellä korkeakoululla tärkeäksi tuoda esiin sen, että liki kaikki Kriittisen korkeakoulun tuottama koulutus on Opintokeskus Siviksen koulutusta.
Vuonna 2025 79% Kriittisen korkeakoulun toteuttamista oppitunneista oli Siviksen toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että liki kaikki Kriittisen kurssit toteutetaan osana Siviksen koulutusohjelmaa, ne saavat tuntikohtaista tukea Siviksen kautta, ne toteutetaan Siviksen koulutuslinjauksen mukaisesti, ne hyödyntävät Siviksen tuottamia ja ylläpitämiä työkaluja ja muuta pedagogista ja hallinnollista tukea.
Opintokeskuksen kautta saatava tuki muodostaa noin 19% Kriittisen korkeakoulun kaikista tuloista. Julkista rahaa Kriittinen saa lisäksi yleisavustuksen muodossa, joka muodostaa puolestaan noin 17% tuloista.
Kun siis puhutaan opintokeskusten tuen lakkauttamisesta, puhutaan myös Kirjoittajakoululta, Tietokirjoittajakoululta, Filosofisen praktiikan koulutuksesta, Kriittisen luovan kirjoittamisen verkkokursseilta, filosofiakursseilta, taidekursseilta, yleisöluennoista ja keskustelupiireistä leikkaamisesta.
Kriittisen korkeakoulun opetusohjelman lisäksi Siviksen opetusohjelmaan kuuluu valtavasti muutakin: ensiapukoulutusta, pelastusalan koulutusta, Sulasolin järjestämää kuorotoimintaa, Marttojen kursseja ja niin edelleen. OK:n jäsenissä on myös paljon potilasjärjestöjä, joiden vapaaehtoisten koulutusta toteutetaan Siviksen alla. Yhden pikaisen näköalan Siviksen toiminnan laajuuteen saa täällä. Huomaa, että kaikki koulutus ei näy avoimessa kalenterissa.
Kriittinen korkeakoulu järjestää sääntöjensä mukaisesti “mahdollisuuksia itsensä ja yhteisönsä kehittämiseen siitä kiinnostuneille”, ja samaa työtä tekevät monet muut opintokeskusten piirissä toimivat tahot. Opintokeskusten rahoituksesta leikattiin jo 23% vuonna 2024, ja jokainen leikkaus vähentää koulutusta, nostaa kurssien osallistumismaksuja, tuottaa valtiolle tulonmenetyksiä ja lisäkuluja, heikentää suomalaisten itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja ylipäätään ohentaa sivistysresilienssiä.
Kriittinen korkeakoulu on poliittisesti sitoutumaton yhteisö, joka ei ota kantaa valtiontalouden järjestämiseen. Koemme kuitenkin tarpeelliseksi muistuttaa vapaan sivistystyön monitasoisesta, ei vain välineellisestä arvosta ja samalla lisätä tietoa ja ymmärrystä suomalaisen vapaan sivistystyön rakenteista.
Jaakko Vilja, toiminnanjohtaja, Kriittinen korkeakoulu