Alla Kasvatuksen foorumin puheenjohtaja Ivan Punzo haastattelee italialaista filologia ja teatteriohjaajaa Angelo Tonellia. Tonelli tulee esiintymään Kasvatuksen foorumin konferenssiin 18.-19.4.2026. Konferenssiin voi ilmoittautua vielä 6.4. asti.
Hei Angelo! Mitä kuuluu? Missä olet tällä hetkellä?
Olen Liguriassa, Runonlaulajienlahdella, lähellä Cinque Terreä, meren, joen ja Apuan Alppien välissä, missä sijaitsevat Carraran marmorilouhokset: tänne Michelangelo tuli hakemaan erittäin arvokasta marmoria.
Angelo, sinut on kutsuttu kunniavieraaksi Kasvatuksen foorumin konferenssiin. Onko tämä ensimmäinen kertasi Suomessa? Mitä tiedät Suomesta ja mitä odotat tältä matkalta?
Olen hyvin iloinen ja otettu saadessani tulla ensimmäistä kertaa Pohjoismaahan, joka minulle vastaa myyttistä Hyperborean maata, joka perinteen mukaan oli Apollon talvisen muuttoliikkeen kohde Delfoista. Odotan paikkojen kauneutta ja konferenssimme intensiivisyyttä.
Sinut on kutsuttu puhumaan konferenssin teemasta sekä esittämään proosaa ja runoutta muinaiskreikaksi. Mikä on mielestäsi runouden ja filosofian välinen suhde?
Arkaaisessa vaiheessa viisaat (kreikaksi sophoí) ilmaisivat tiedollisen kokemuksensa, joka perustui meditaatiivisiin, initiaatio-, mysteeri- ja ekstaattisiin kokemuksiin, säkeissä, tarkemmin sanottuna homerilaisissa heksametreissä: näin tekivät Parmenides ja Empedokles. Runollinen kieli on lähempänä intuitiota, toisin sanoen sitä, mitä kreikkalaiset kutsuivat nimellä ’nous’, kuin filosofinen proosa. ’Sophia’, josta ’filosofia’ syntyy, laulettiin säkeissä.
Voiko filosofia mielestäsi auttaa meitä keskeisissä kasvatuksellisissa kysymyksissä etäännyttämättä meitä arkielämästä kohti kaukaisia ihanteita?
Kyllä, sillä ehdolla, ettei se rajoitu ajattelun harjoittamiseen erillään meditaatiivisesta, initiaatio- ja viisausperinteeseen kuuluvasta kokemuksesta. Filosofia voi olla vastalääke kollektiivisen psyyken rappeutumiselle, jota uhkaa liiallinen rationaalistekninen kehitys, joka huipentuu transhumanistiseen projektiin. Se voi nimittäin olla ’henkinen harjoitus’, Hadotin onnistunutta ilmaisua lainatakseni, joka kykenee yhdistämään intuition ja järjen, tunteen ja ajattelun, parantaen kollektiivisen skitsofrenian, johon transhumanistinen rationaalistekniikka pyrkii meidät viemään.
Tuleeko mieleesi muita pohdintoja nykykoulutuksen tilasta?
Kasvatus, kreikaksi ’paideia’, oli keskeinen kreikkalaisessa viisausperinteessä, erityisesti pythagoralaisessa. Sen tavoitteena oli yhdistää yksilö uudelleen kosmokseen ja hänen syvempään itseensä, ohjaten häntä kohti tietoisuutta ja psyykkisten toimintojen harmonisointia. Uskon, että nykyisen ’paideian’ voi ja tulee ottaa tästä mallista vaikutteita, huolehtien yksilöiden luovasta ulottuvuudesta ja reflektiokyvystä vapauttaakseen heidät pelosta, väkivallasta, tietämättömyydestä, ahneudesta ja niin edelleen, luoden näin perustan rauhanomaiselle, solidaariselle, vapaalle ja tasapainoiselle yhteiskunnalle.