Jan-Erik Mansikka: Steinerin tulkinta Nietzschen yli-ihmisestä vapausfilosofiansa valossa

OHJELMASSA: SU 19.4.2026 klo 13:45 ESITELMÄ
Jan-Erik Mansikka: Steinerin tulkinta Nietzschen yli-ihmisestä vapausfilosofiansa valossa
Tila: Permantosali, 1.krs

Rudolf Steiner oli tutustunut Friedrich Nietzschen ajatusmaailmaan jo 1880-luvun loppupuolella, mutta työskennellessään 1894 Weimarissa Goethe- ja Schiller-arkistossa hän sai mahdollisuuden vierailla vasta avatussa Nietzsche-arkistossa Naumbergissa. Tämä vierailu antoi Steinerille sysäyksen kirjoittaa kirjan Friedrich Nietzsche – ein Kämpfer gegen seine Zeit (GA 5). Kirja on mielenkiintoinen dokumentti Steinerin suhteesta ajattelijaan, joka sittemmin vaikutti hyvin kokonaisvaltaisesti 1900-luvun kriittiseen filosofiaan aina tähän päivään asti.

Esitelmässä käsitellään Steinerin tulkintaa Nietzschen filosofiasta ja sen merkityksestä. Nietzschen oma kirjallinen ura loppui 1889 sairauteen, mutta Steiner kuului varhaisiin tulkitsijoihin, jotka näkivät luonnollisen jatkumon Nietzschen ajattelun eri vaiheissa. Steiner oli ehtinyt kehittää omaa vapauden filosofiaansa jo ennen tutustumistaan Nietzscheen, joten Nietzschen vaikutus ei suoranaisesti näy Steinerin varhaistuotannossa. Kirjassaan Steiner kuitenkin näki Nietzschen merkittävänä hengenheimolaisena, luovana ajattelijana, joka kykeni paljastamaan oman aikansa sivistysihanteen onttouden ja yksipuolisuuden. Samalla Steiner näkee myös Nietzschen yli-ihmisen käsitteen – dionyysis-apollonisen jännitteen läpi – johdonmukaisena päätepisteenä Nietzschen koko filosofiassa. Steinerin ja Nietzschen polut erkanevat oikeastaan vain siinä, kuinka monimuotoisesti ihmisen persoonallisuus nähdään. Steinerin näkemyksen mukaan Nietzschen filosofia päättyi tietyssä mielessä umpikujaan, kun hänen ihmiskäsityksestään puuttui käsitteitä, jotka viittaavat tietoisuuden kehitykseen – esimerkiksi moraalisen mielikuvituksen muodossa.


 

<< Takaisin Ohjelma-sivulle

KASVATUKSEN FOORUMI -KONFERENSSI 2026
Järki, hurmos ja kasvatus – apolloninen ja dionyysinen yhteensovittelevina voimina

18.-19.4.2026, Kriittinen korkeakoulu
www.kasvatuksenfoorumi.fi
Osoite: Lintulahdenkatu 3, Helsinki

Edellinen artikkeli
Ivan Punzo: Steinerpedagoginen tulkinta apollonisesta ja dionyysisesta
Seuraava artikkeli
Jani Pulkki: Ekososiaalisen omantunnon kysymyksiä tässä ajassa