Planetaarisen yhteisvaurauden ja hyvinvoinnin uudet jakoperusteet

Uusia näkökulmia kestävän yhteiselon luomiseksi ihmisen, muun elonkirjon ja tekoälyn kesken

Mitkä ovat yhteiskuntien selviytymisen perusedellytykset nykymaailmassa? Miten etsiä uusia rakennusperiaatteita kestävälle yhteiselolle ihmislajin ja muunlajisten olentojen kesken tekoälyn kiivaan kehityksen oloissa? Tällä kurssilla näitä yhteiselämän perusasioita tarkastellaan tuoreista näkökulmista Osmo Kuusen ja Sauli Rouhisen kokoaman Uusi eloonjäämisoppi -kirjan pohjalta.

Kurssiin osallistuville jaetaan kurssimaksuun sisältyvänä mainittu kirja (Osmo Kuusi & Sauli Rouhinen et al., Helsinki, Into, 2024). Kurssin oheismateriaalina voidaan käyttää myös Ekosäätiön pilottikurssin kalvosarjoja (https://ekosaatio.fi/uusi-eloonjaamisoppi/uusi-eloonjaamisoppi-kurssin-materiaalit/ )

Kurssi koostuu neljästä luento- ja keskustelutilaisuudesta, joista ensimmäinen on kaikille avoin ja ilmainen. Loput kolme on tarkoitettu kurssille ilmoittautuneille.

Luentotilaisuuksien aiheet ja kurssin opettajat esitelty alempana.

 

Aika: tiistai-illat klo 18-20, 8.9, 13.10., 10.11. ja 8.12.2026

Paikka: Kriittisen korkeakoulu luokka, Lintulahdenkatu 3, Helsinki

Hinta: 60 euroa

HUOM! Ensimmäinen kokoontuminen on kaikille avoin ja ilmainen

Ilmoittautuminen SivisKampuksessa: (LINKKI TULOSSA)

Ilmoittautuminen viimeistään 28.9.2026. Ilmoittautumisen voi perua maksutta viimeiseen ilmoittautumispäivään asti. Sen jälkeen peruutuksesta veloitetaan puolet kurssimaksusta.

 

Luennot

Tiistaina 8.9.2026 klo 18–20
Johdatus Uusi eloonjäämisoppi -kirjan ydinajatuksiin

Käsitteellä ”eloonjäämisoppi” viitataan Pekka Kuusen kirjassaan Tämä ihmisen maailma (1982) esittämään kiteytykseen itsenäisen elämisen perusedellytyksistä soveltuen sekä bioelollisiin että itsenäistyvään tekoälyyn. Pekka Kuusen teoreettista perintöä kunnioittaen Uudessa eloonjäämisopissa on kehitetty ajattelun uusia työvälineitä nykyisen myöhäisantroposeenin ymmärtämiseen. Uudistettu eloonjäämisoppi tarkastelee sitä, kuinka luontopääoman, rakennetun pääoman, sosiaalisen pääoman ja osaamispääoman muodostama yhteisvauraus tulisi eri ekosysteemeissä jakaa ihmisten, muiden bioelollisten ja tekoälyn kesken kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Uudistuneen ajattelun keskeisiä käsitteitä ovat lajit ja instituutiot, instituutioiden kollektiiviset mielenmallit sekä ekosysteemit lajien ja instituutioiden toimintaympäristöinä.

Tilaisuus on kaikille avoin johdanto kurssiin yhteistilaisuutena Kriittisen korkeakoulun yhteydessä toimivan Filosofiklubin kanssa

Tiistaina 13.10.2026 klo 18–20.
Voidaanko kehittyvä tekoäly taltuttaa ihmisen parhaaksi?

Kuinka Nvidia -yhtiö kehitti ihmisaivoja toimintatavaltaan muistuttavan ”graafisen prosessorin” Stephen Witt (2025) The Thinking Machine kirjan mukaan? Kuinka tekoälystä voi kehittyä myös lajeja ja ehkä jopa mm. ihmisten digitaalisina kaksosina ”lajiyksilöitä”. Kehittyykö tulevaisuuden tekoäly kilpailevien ihmisinstituutioiden kollektiivisten mielenmallien papistoksi?

Tiistaina 10.11.2026 klo 18–20
Antroposeenin aika, planetaariset rajat ja uhkaavat keikahduspisteet

Jaksossa käsitellään ihmisen luontosuhteen korjauksen institutionaalisen evoluution vaiheita 2020-luvulle saakka. Kaikista pyrkimyksistä huolimatta ympäristökriisistä on kehkeytynyt vaikeasti hallittava monikriisi. Ihmiskunnan väkiluvun, luonnonvarojen hyödyntämisen ja aineellisen kulutuksen volyymin kiihtyvä kasvu tuottaa monimutkaisia ja systeemisiä ihmisen luontosuhteen hallinnan kriisejä. Erilaiset vaihtoehtoiset antroposeenikertomukset (”antropos”, ihmislaji) selittävät kriisejä toisistaan poikkeavin tavoin. Näiden tarkastelu auttaa ymmärtämään elämän planetaarisia rajoja ja niiden mahdollisen ylittämisen keikahduspisteitä.

Tiistaina 8.12.2026 klo 18-20.
Miten ihmisten ja toislajisten (muut bioelolliset ja itsenäiseksi ehkä elollistuva tekoäly) yhteiselämän suhteita voidaan parantaa?

Jaksossa käsitellään kolmea eettistä ja käytännöllistä suhtautumistapaa toislajisiin: ihmiskeskeinen, elollislajin yksilökeskeinen eli ”säälikeskeinen” ja elämä- eli lajikeskeinen.
Ihmiskeskeinen suhtautumistapa perustuu muiden elollislajien hyötyyn tai haittaan ihmiskunnalle. Yksilökeskeinen eli ”säälikeskeinen” suhtautumistapa perustuu lajiyksilöiden kohteluun ”hänenä” välttäen kivun tuottamista. Elämä- eli lajikeskeinen suhtautumistapa korostaa biodiversiteetin merkitystä. Villeille elollislajeille tulisi turvata laajat ja eheät maa- ja vesialueet: 30 % – 50 % maapallon pinta-alasta. Tärkeänä ajankohtaisena teemana kysytään myös kuinka ehkä itsenäiseksi elollistuva tekoäly toimii suhteessa bioelollisiin?

 

Luennoitsijat

Kurssin pääluennoitsijoina toimivat Ekosäätiön ”kestävyysvanhimmat”, innovaatio- ja tulevaisuudentutkimuksen dosentti Osmo Kuusi ja yhteiskuntatieteiden tohtori, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen. Kurssilla vierailee myös teemakohtaisesti asiantuntijoita, kuten professori emeritus Antti Hautamäki (näkökulmarelativismista).