Erityisasiantuntija, Opetus- ja kulttuuriministeriö; sihteeri, Perusopetuksen tulevaisuustyö -hanke; dosentti, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta; Helsingin yliopisto.

Aihealueet: peruskoulu; koulutuksen tarkoitus.

Erityisnäkökulma konferenssin teemaan: tulevaisuudentutkimus; kasvatusfilosofia.

FT Venla Bernelius työskentelee erityisasiantuntijana opetus- ja kulttuuriministeriössä erikoistuen sivistyshallinnon tietoperustan kehittämiseen ja koulutusjärjestelmän pitkän aikavälin kehityskulkuihin. Hän toimi Peruskoulun tulevaisuustyön sihteeristössä ja koordinoi 11.2.2026 julkistetun vision taustalla olevan hankkeen etenemistä yhdessä suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Bernelius on myös kaupunkimaantieteen dosentti Helsingin yliopistossa, ja keskittynyy tutkimuksessaan erityisesti kaupunkinaapurustojen ja -koulujen kehitysdynamiikan sekä koulutusjärjestelmän kehityksen kysymyksiin.



OHJELMASSA: LA 18.4.2026 13:00 PÄÄPUHE II

Venla Bernelius: Peruskoulun tulevaisuusvisio 2045: Kohti koulua elämää varten
Tila: Permantosali, 1.krs

Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimassa Peruskoulun tulevaisuustyössä laaditussa visiossa Peruskoulu 2045: Elämää varten peruskoulun rooli on toimia tulevaisuusinstituutiona, jonka tehtävänä on edistää sivistystä, merkityksellistä elämää, toivoa, toimijuutta ja yhteistä hyvää. Vision lähtökohtana on, että meitä ympäröivät haasteet ja kriisit osoittavat, että monet nyt keskeisimmin tarvittavista ratkaisuista vaativat teknologisten innovaatioiden rinnalle vahvaa inhimillistä kehitystä. Meidän on löydettävä tapoja vähentää sosiaalista polarisaatiota, vahvistaa demokratiaa, käyttää nopeasti kehittyvää teknologiaa viisaasti ja elää planeetan rajoissa. Visiossa peruskoulu asettuu vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen: oppiminen on ihmisen mahdollisuus kehittyä.

Visiossa koulu onkin elämää varten: merkityksellistä elämää, elämää yhdessä ja elämää maapallolla. Vision viitoittaman tulevaisuuden peruskoulun syvällisin muutos on jatkaa oppimisen polkua yksilöllisestä tiedosta ja osaamisesta kohti toimijuutta ja yhdessä luotavaa merkityksellistä elämää. Keskeisiä teemoja ovat koulun kasvava yhteisöllinen rooli, oppimisen ja hyvinvoinnin vahva yhteys, teknologian eettinen ja inhimillinen käyttö, tulevaisuususkon ja demokratian vahvistaminen sekä ekologinen kestävyys. Samalla visiossa korostuu ymmärrys akateemisten perustaitojen ja tunne-elämysten kuten ilon ja leikillisyyden yhdistämisen merkityksestä.

Vision taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän neuvottelukunnan yhdessä ministeriön ja Opetushallituksen virkakunnan kanssa toteuttama yhteiskehittämisen prosessi, johon on osallistunut yli 5 000 lasta, nuorta ja aikuista eri puolilta Suomea.



OHJELMASSA: LA 18.4.2026 
16:20 PANEELIKESKUSTELU
Hengittävyyttä yksipuolisiin oppimistapoihin
Panelistit: Antti Saari, Jani Pulkki, Jan-Erik Mansikka, Pauline von Bonsdorff ja Venla Bernelius. Moderaattorina Ivan Punzo
Tila: Parvisali, 6.krs

Ihmisessä on sellaisia ulottuvuuksia, jotka jäävät modernissa kasvatuksessa vähälle huomiolle. Tiedollisen, rationaalisen ja teknologisen rinnalle on tullut tunnetaitojen, taiteen ja ekologian merkitystä painottavia suuntauksia. Pohdimme yhdessä, miten taiteelliset lähestymistavat, tunnetaidot ja ekologisuuden korostus käytännössä toteutuvat. Onko jotain, mitä näistä tarpeellisista lähestymistavoista jää puuttumaan, jotain ihmistä ja muuta elollista yhdistävää – ehkä jotain lumoavaa tai suorastaan hurmoksellista? Voisiko dionyysista ja apollonista yhteensovittamalla löytyä uusia ajatuksia aikamme kasvatuksellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin?


 

<< Takaisin Esiintyjät-sivulle

KASVATUKSEN FOORUMI -KONFERENSSI 2026
Järki, hurmos ja kasvatus – apolloninen ja dionyysinen yhteensovittelevina voimina

18.-19.4.2026, Kriittinen korkeakoulu
www.kasvatuksenfoorumi.fi
Osoite: Lintulahdenkatu 3, Helsinki

Edellinen artikkeli
Ingrid André
Seuraava artikkeli
Pauline von Bonsdorff