Steinerpedagogi; luokanopettaja, Elias-koulu; tuntiopettaja, Snellman-korkeakoulu.
Aihealueet konferenssissa: apollonisen ja dionyysisen teeman kulttuurihistoriallinen kaari antiikin Kreikasta nykypäivään; Rudolf Steinerin tulkinta; opetussovellukset.
Erityisnäkökulma konferenssin teemaan: kasvatuksen historia; steinerpedagogiikka; kasvatusfilosofia.
Ivan Punzo, Kasvatuksen foorumin puheenjohtaja, toimii helsinkiläisessä Elias-koulussa luokanopettajana, Snellman-korkeakoulussa tuntiopettajana ja Steinerkasvatuksen liitossa hallituksen jäsenenä. Punzo on aktiivinen vaikuttaja steinerkasvatuksen kentällä.
Lukuvuonna 2024-2025 hän perusti Steinerkasvatuksen virtaa -verkoston vahvistamaan steinerkasvatuksen asemaa Suomessa. Punzo haluaa tuoda vaihtoehtoisten kasvatussuuntausten suuret oivallukset nykypäivään, soveltaen ne ajan henkeen, tarpeisiin ja kieleen, kuitenkaan menettämättä vaihtoehtoista identiteettiään.
OHJELMASSA: LA 18.4.2026 14:15 ESITELMÄ
Ivan Punzo: Lyhyt katsaus apollonisen ja dionyysisen kulttuurihistorialliseen taustaan
Tila: Permantosali, 1.krs
Esitelmä tarjoaa lyhyen kulttuurihistoriallisen katsauksen apollonisen ja dionyysisen kehitykseen antiikista nykyaikaan, jäsentäen keskeisiä tulkintoja ja tarjoamalla kartan konferenssiteeman eri näkökulmille. Alkujaan Apollo ja Dionysos esiintyivät antiikin kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa ja kultissa, ja heidän piirteensä liitettiin erilaisiin uskonnollisiin, taiteellisiin ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin, ulottuen jopa poliittiseen propagandaan. Historiallisesti heitä ei tunnettu ehdottomasti vastakkaisena dykotomisena parina, mutta heidän välillään esiintyi monenlaisia yhteyksiä ja jännitteitä.
Vastapareina apolloninen ja dionyysinen tunnetaan ennen kaikkea Friedrich Nietzschen teoksesta Tragedian synty (1872), jossa käsitteet saavat esteettis‑filosofisen ja kulttuurikriittisen merkityksen. Tästä syystä niiden filosofista tulkintaa saatetaan toisinaan pitää virheellisesti Nietzschen omana keksintönä, vaikka niiden tausta on pidempi ja monimuotoisempi. Nietzschen tulkinnassa myös vastakkainasettelu ja jännitteet kärjistyivät ja systematisoituivat.
Antiikin perintöä tulkittiin 1700- ja 1800-luvuilla uudelleen eurooppalaisessa ajattelussa ja estetiikassa, muun muassa Winckelmannin, Schillerin, Hölderlinin ja Schellingin teoksissa. Nietzsche kokosi ja radikalisoi nämä vaikutteet omassa ajattelussaan, minkä seurauksena käsitepari vakiintui laajasti käytetyksi tulkintakehykseksi. Sittemmin sitä on hyödynnetty filosofiassa, taiteessa, teatterissa, tanssissa ja kulttuurintutkimuksessa. Kasvatusfilosofisissa suuntauksissa sen vaikutukset näkyvät yhä esimerkiksi steinerpedagogiikassa.
OHJELMASSA: LA 18.4.2026 16:20 PANEELIKESKUSTELU
Hengittävyyttä yksipuolisiin oppimistapoihin
Panelistit: Antti Saari, Jani Pulkki, Jan-Erik Mansikka, Pauline von Bonsdorff ja Venla Bernelius. Moderaattorina Ivan Punzo
Tila: Parvisali, 6.krs
Ihmisessä on sellaisia ulottuvuuksia, jotka jäävät modernissa kasvatuksessa vähälle huomiolle. Tiedollisen, rationaalisen ja teknologisen rinnalle on tullut tunnetaitojen, taiteen ja ekologian merkitystä painottavia suuntauksia. Pohdimme yhdessä, miten taiteelliset lähestymistavat, tunnetaidot ja ekologisuuden korostus käytännössä toteutuvat. Onko jotain, mitä näistä tarpeellisista lähestymistavoista jää puuttumaan, jotain ihmistä ja muuta elollista yhdistävää – ehkä jotain lumoavaa tai suorastaan hurmoksellista? Voisiko dionyysista ja apollonista yhteensovittamalla löytyä uusia ajatuksia aikamme kasvatuksellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin?
OHJELMASSA: SU 19.4.2026 15:00 ESITELMÄ
Ivan Punzo: Steinerpedagoginen tulkinta apollonisesta ja dionyysisesta
Tila: Permantosali, 1.krs
Apollonisen ja dionyysisen käsitteet tarjoavat kiinnostavan näkökulman kasvatukseen ja opetukseen. Niitä voidaan hyödyntää kasvatusfilosofisina välineinä yhdistämään yksilöllinen kehitys ja sosiaalinen vuorovaikutus, tukien lapsen luovuutta ja tasapainoista kasvua. Esitelmä tarkastelee, mitä nämä kulttuurihistorialliset metaforat merkitsevät steinerpedagogiikassa lapsen kasvun, kokemuksellisuuden sekä oppimistapojen ja -sisältöjen näkökulmasta.
Rudolf Steiner viittaa apolloniseen ja dionyysiseen kasvatusta käsittelevissä luennoissaan sekä eksplisiittisesti että implisiittisesti. Näissä ne ilmenevät lapsen kehityksen dynaamisina voimina, joiden avulla voidaan ylläpitää keskinäistä tasapainoa muun muassa muodon ja rytmin, visuaalisen ja musiikillisen sekä harmonian ja hurmoksen välillä.
Esitelmässä pohditaan, miten tätä tasapainoa voidaan soveltaa käytännön kasvatukseen ja opetukseen, esimerkiksi pedagogisessa suunnittelussa, sekä tarkastelee kahden voiman vuorovaikutusta ja niiden merkitystä lapsen luovuuden ja toimijuuden tukemisessa.
<< Takaisin Esiintyjät-sivulle
KASVATUKSEN FOORUMI -KONFERENSSI 2026
Järki, hurmos ja kasvatus – apolloninen ja dionyysinen yhteensovittelevina voimina
18.-19.4.2026, Kriittinen korkeakoulu
www.kasvatuksenfoorumi.fi
Osoite: Lintulahdenkatu 3, Helsinki