Filosofi Eero Ojanen Vuoden Kriittinen 2022

Vuoden Kriittinen -tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa filosofi ja tietokirjailija Eero Ojaselle Kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingissä 3.9. 2022 Ollaan ihmisiksi – Eero Ojasen kovat faktat seminaarissa.

Vuosittain jaettavan Vuoden Kriittinen -tunnustuksen myönsi Kriittinen korkeakoulu ry.

Vuoden Kriittinen tunnustus jaetaan vuosittain kriittisesti ansioituneelle henkilölle, jota ilman poikkeuksellisen merkittävää todellisuutemme ymmärtämiseen uusia näkemyksiä avaavaa tietoa, henkistä kasvua ja sydämen sivistystä olisi jäänyt saavuttamatta.

Eero Ojasen (s. 1954) merkitys on suomalaisen sivistysinstituution, Kriittisen korkeakoulun olemassaololle nykyisessä muodossaan mittaamaton. Lisäksi hänen uransa kulttuurin, sivistyksen sekä tietokirjallisuuden parissa on poikkeuksellinen.

“Ilman Eero Ojasen intohimon ajamaa työtä emme tietäisi monien sivistysajattelijoiden ja -toimijoiden varhaisista vaiheista niin paljon, kuin tiedämme”, sanoi Kriittisen korkeakoulun johtokunnan puheenjohtaja Severi Hämäri tilaisuudessa ja jatkoi:

“Ojanen on tutkinut suomalaisuuden juuria, kirjoittanut merkkihenkilöiden elämäkertoja ja historioita. Hän jatkaa tätä työtä aktiivisesti eläkkeellä ollessaan. Ojasen oma filosofinen, eritoten kasvatus- ja sivistysfilosofinen tuotanto on laajaa ja alkuperäistä, ja hänen yhteiskunnalliset poleemiset kirjoitukset jatkavat Suomen historian ja tulevaisuuden kartoittamista terävällä katseella. Kaiken tämän hän on tehnyt elättäen itsensä siinä ohessa niin toimittajana, filosofian ja kirjoittamisen opettajana, osa-aikaisena toiminnanjohtajana kuin poikkeuksellisen tuotteliaana kirjailijana.”

Kuvassa vasemmalta oikealle Eero Ojanen, Heli Heikkinen, Toivo Salonen, Lea Pulkkinen ja isä Ambrosius. Kuva: Esko Clarke Sario

Rakastettu tietokirjailija ja sivistyksemme airut

Suuri yleisö tuntee tunnustuksen saaneen Eero Ojasen erityisesti historiaa, kansanperinnettä, satuja ja myyttejä, suomalaisuutta sekä sivistystä käsittelevistä niin aikuisille kuin nuoremmille suunnatuista teoksistaan sekä laajasta yleistajuisesta filosofisesta tuotannostaan.

Useimmille tulee Ojasen nimestä mieleen varmastikin Minervan julkaisema kansanperinne sarja Suomalaiset taruolennot (2017) Suuri suomalainen kummituskirja (2017), Suomen kansan taiat ja loitsut (2019), Suomen myyttiset eläimet (2019), Kalevalan taruolennot (2020), Sankarikoiria ja sotahevosia, Suomalaisia tositarinoita eläimistä (2021) ja (Kirjapajan julkaisemat) Joka niemi, notko ja saarelma: Kotimaan kirja (2009), Kreivin aika ja punainen minuutti: Suomalainen aikakirja (2010), 1918 – Matkoja muistin rintamilla (2017), sekä tietenkin vuosina 1998-2014 julkaistu yksitoistaosainen Kirjapajan filosofiasarja, josta lisää alempana.

Eero Ojanen nousi kansalliseen tietoisuuteen lahjakkaana kolumnistina ja toimittajana 1980-luvulla. Hän kirjoitti tuolloin säännöllisesti muun muassa Helsingin Sanomiin. Hän on jatkanut kirjoittamista merkittävimpiin kulttuurilehtiimme, kuten Katsaukseen ja Kanavaan, säännöllisesti viimeiset kolme vuosikymmentä.

Ojasen yhteiskunnallisia kirjoituksia on julkaistu niin kokoelmina kuin pamfletteina, kuten Filosofiat ja fasismi: Puheenvuoroja eurooppalaisen kulttuurin tilasta (Atena 1989), Eipäjoki: Fiktiivinen reportaasimatka mihin tahansa suomalaiseen kuntaan (Kunnallisalan kehittämissäätiö 1995), Onko meillä malttia sivistykseen? (Kansanvalistusseura 2000) ja Hyvä päätös? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2015).

Ojanen on kirjoittanut erityisesti suomalaisten suurhahmojen elämäkertoja. Viimeisimpänä Jaakko Juteini: Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina (Into 2020) sekä Timo Jantusen kanssa Zacharias Topelius: suomalaisten satusetä (Avain 2022).

Ojanen on kuulunut muun muassa Anders Chydeniuksen sekä J.V. Snellmanin koottujen teosten suomentajiin, joista hänen väitöskirjansa käsitteli jälkimmäistä: Henki ja sivistys. Paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden Kuopiota käsittelevän aineiston valossa 1844–1846 (Väitöskirja, Snellman-instituutti 2016).

Ojanen on urallaan ollut väsymätön sivistyksen puolustaja. Hän on toiminut monen sivistysinstituution arkistotutkijana sekä kirjoittanut näiden historiasta. Mainittavimmat näistä lienevät Kansanvalistusseuran historia Valoa kansalle, 140 vuotta suomalaista sivistystä (Kansanvalistusseura 2014), Oppimisen ilo, Opintotoiminnan keskusliitto 75 vuotta 1943-2018 (Opintokeskus Sivis 2018) ja Asuuko henki lammessa? Oriveden opisto 1909-2009 (Kansanvalistusseura 2010). Ojasen kaikki luottamus- ja työtehtävät eri sivistysinstituutioissa ovat liian moninaiset tässä lueteltaviksi.

Ojasen oma filosofinen tuotanto on omaperäistä ja samalla jatkaa suomalaisten filosofien, erityisesti J.V. Snellmanin, Erik Ahlmanin, Sven Krohnin, Lauri Rauhalan ja Reijo Wileniuksen perinnettä.

Ojasen filosofisiksi pääteoksiksi voidaan mainita muun muassa Kirjapajan julkaiseman sarjan teokset Hyvyyden filosofia (1998), Kauneuden filosofia (2001), Rakkauden filosofia (2002) ja Sivistyksen filosofia (2007) sekä Minä olen nyt tuolla, Kirjoituksia ylitajunnasta (Osuuskunta Ciris 2017).

Ojasen kirjallinen työ jatkuu. Parhaillaan hän tekee muun muassa suomennostöitä Suomen rakentajat koottujen teosten sarjalle.

Severi Hämäri totesi: “Kuten Eero kirjassaan kertoo, väite ‘minä olen nyt tuolla’ on sisäinen ristiriita, joka koskaan ei voi olla totta. Kuitenkin ilman Eeroa on mahdoton nähdä, miten voisimme olla tässä ja nyt!”

Ansioitunut opettaja ja uuden toiminnan rakentaja

Eero Ojanen on toiminut niin yliopisto-opettajana kuin aikuiskasvatuksen parissa erilaisissa vapaan sivistystyön instituutioissa. Hän on opettanut erityisesti filosofiaa sekä kirjoittamista. Ojasta kuvataan opettajana humaaniksi, pohtivaksi ja tarkkanäköiseksi.

Eero Ojanen toimi Kriittisen korkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana 2003 ja toiminnanjohtajana 2004-2021. Hänen käsissään kurssi- ja koulutustoiminta on vahvistunut voimakkaasti valtion vapaaseen sivistystyöhön kohdistamista leikkauksista huolimatta. Kriittinen korkeakoulu on yli 3000 oppitunnillaan jo pienen opintokeskuksen kokoinen vapaa kurssikeskus.

“Eeron aikana Kriittinen korkeakoulu on kaikilla mittareilla kasvanut enemmän kuin kaksinkertaiseksi kooltaan. Tämä olisi hämmästyttävää muutenkin, mutta käsittämätöntä siitä tekee se, mitä kaikkea muuta Eero on samoina vuosina tehnyt ajattelijana, tutkijana ja kirjoittajana. Samaan aikaan hänellä on ollut suvereeni ote kaikkeen, mitä Kriittisellä tapahtuu”, kommentoi Jaakko Vilja, joka oli Kriittisen korkeakoulun koordinaattorina Ojasen lähin alainen vuodesta 2015 alkaen.

Suomen mahdollisesti tärkein kirjailijan ammattiin valmistava koulutusohjelma Kirjoittajakoulu oli jo Ojasen aloittaessa Kriittisen korkeakoulun merkittävin yksittäinen toimintamuoto. Sen rinnalle on hänen johtajakaudellaan syntynyt mm. Puhujakoulu, Filosofisen praktiikan koulutus, Tietokirjoittajakoulu ja Holistisen psykologian koulutus. Myös pienimuotoisempi kurssitoiminta taiteiden, itsetuntemuksen ja filosofian alueilla on vilkasta.

Toimintaryhmiä on syntynyt Jyväskylään, Tampereelle ja Poriin, mutta myös Imatralla, Oulussa ja Kajaanissa on ollut toimintaa. Ojasen kaudella maineikas kulttuurilehti Katsaus herätettiin ensin henkiin paperijulkaisuna, josta kuitenkin jouduttiin taloussyistä luopumaan. Nyt lehti on jälleen kerran elvytetty Markus Neuvosen päätoimittamana verkkojulkaisuna.

Kriittinen korkeakoulu

Kriittinen korkeakoulu on Euroopan hulluna vuonna 1968 perustettu, valtion tukema ja yhdistyksen ylläpitämä koulutus- ja kulttuurikeskus sekä humanistinen ajatushautomo.

Alun pitäen yhteiskunnallisen keskustelun ravisteluun perustettu ajatuspaja järjestää avoimia kursseja ja koulutuksia taiteiden, filosofian ja muiden tieteiden aloilta sekä harjoittaa yleisöluento- ja julkaisutoimintaa filosofisten ja yhteiskunnallisten kysymysten tiimoilta.

Kriittistä korkeakoulua määrittää määrätietoinen sitoutumattomuus maailmankatsomuksellisiin ja poliittisiin kantoihin sekä ennakkoluulottomuus ja edelläkävijyys.

Vuoden 2021 toimintakertomus: https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittisen-korkeakoulun-toimintakertomus-2021/

Lue Katsausta sekä Katsaus-lehden arkistoa

www.katsaus.info

arkisto.kriittinenkorkeakoulu.fi

Edellinen artikkeli
Jouni Tikkanen
Valikko