26.2.-18.3.2024 Etäkurssi – Vapaa pääsy!
Kriittinen korkeakoulu on yksityinen ja itsenäinen kurssikeskus.
Päinvastoin kuin usein oletetaan, se että naispuolinen jumalhahmo miespuolisen sijaan loi maailman, ei ole harvinaisuus maailman kulttuureissa. Euroopan mytologiasta löytyvät esimerkiksi pohjolan Ilmatar ja kreikkalainen Eurynome. Saamelaisilla taas on Aurinko-Äiti. Vanhan Euroopan sivilisaatiolla on aivan erityinen asema mitä tulee Jumalatar-kulttuuriin. Vanhan Euroopan sivilisaatio edustaa maailman vanhinta korkeatasoista kulttuuria, jonka kukoistaminen alkoi n. 6000 eaa Kaakkois-Euroopan alueella.
Vanhan Euroopan Jumalattaren tausta: Ilmatar, Aurinko-Äiti, Eurynome ja niiden jumalalliset ominaisuudet
26.2. klo17.30-19.30, Etäluento
Ilmatar, Aurinko-äiti sekä Eurynome ovat kukin myyttien mukaan naispuolisia maailman luojia. Kun samankaltaisia piirteitä sisältäviä myyttejä löytyy toisistaan kaukana olevista kulttuureista, se merkitsee, että ne juontuvat jääkauden jälkeiseltä kaudelta ja ovat jatkuneet myöhemmissä aluekulttuureissa. Nämä jumalattaret ovat varhaisemmista metsästäjäkulttuureista, kun taas nuorempi Vanhan Euroopan sivilisaatio oli agraariyhteiskunta.
Minkälainen oli Vanhan Euroopan Suuri Jumalatar ja minkälainen oli pienveistosten rooli rituaaleissa?
4.3. klo17.30-19.30, Etäluento
Luojahahmoista Vanhan Euroopan Jumalatar Kaakkois-Euroopan kulttuuripiirissä oli kaikkein vaikuttavin arkeologisten löydösten perusteella tehdyn kulttuurillisen merkityksen analysoimisen näkökulmasta. Tuhansia naisia esittäviä pienveistoksia oli käytössä uskonnollisissa rituaaleissa. Figuriinit symbolisoivat Jumalattaren läsnäoloa rituaalien aikana. Rituaalin jälkeen pienoisveistos murrettiin paloiksi. Kun paloilla oli hengellinen lataus, niitä annettiin lahjaksi kauppakumppaneille sekä ystäville.
Luonnon suojeleminen ja sen pitkäaikainen vaikutus ihmisten kulttuurimuistossa
11.3. klo17.30-19.30, Etäluento
Vanhat eurooppalaiset eivät tuhonneet luontoa, sillä he ymmärsivät ympäristön olevan elintärkeä itselleen ja elämänmuodolleen. Tasapainossa luonnon kanssa eläminen sai luovuuden kukoistamaan, mikä taas mahdollisti korkeakulttuuristen innovaatioiden tuottamisen. Monet näistä olivat ensimmäisiä keksintöjä maailman historiassa: kirjoitustaito, polttouunin käyttö, metallin valaminen, ruukuntekijän dreija, laivanrakennus olivat kaikki ensimmäistä kertaa käytössä Vanhassa Euroopassa.
Luonnon rytmissä eläminen – Vanhan Euroopan tärkeä viesti nykymaailmalle
18.3. klo17.30-19.30, Etäluento
Jumalattaren maailmassa ihmiset eivät vain eläneet luonnonvaroista ammentaen, vaan myös sosiaalisen ja kulttuurillisen elämän rytmi sopeutettiin luonnon rytmiin: keväästä syksyyn saakka oli aktiivista vaihetta ja talvi oli lepokausi. Tämä rytmitys takasi, että ihmisten energiaresurssit saattoivat vahvistua ja tasaantua. Tämä suuri oppi näyttää välillä kadonneen kokonaan. Olisiko aika tutkia taas sen merkitystä ja kysyä miten voisimme toteuttaa aktiivisuuden ja levon vaihtelua nykymaailmassa? Tuntemus Vanhan Euroopan vaiheista voi toimi apuna tässä.
FT Harald Haarmann luennoi neljänä maanantaina. Haarmann on saksalainen kielitieteilijä ja kulttuurintutkija, joka on kirjoittanut useita kirjoja luentojen aiheista.
26.2., 4.3., 11.3. ja 18.3.2024
klo17.30-19.30
Paikka: Etäluennot toteutetaan Zoom-alustalla. Linkki osallistumista varten lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautuminen alla olevasta painikkeesta.
Luennoille on vapaa pääsy!
Muista ilmoittautua!
Saat maksaa tahdon ja mahdollisuuksien rajoissa vapaaehtoisen tukimaksun sarjan kulujen kattamiseksi. Maksutiedot saat luentosarjan koordinaattorilta.
Lisätietoja: