Holistisen psykologian täydennyskoulutus

Hakuaika 15.3. asti!

Uusi ainutlaatuinen koulutus ihmissuhdetyötä tekeville – mitä ​ psykologia on kokemustieteenä?

 

Lähtökohtana humanistinen psykologia ja Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys Mukana Suomen korkeatasoisimmat alueen kouluttajat. Vankka teoria ja paljon käytännöllistä työskentelyä.

 


 

Lue lisää koulutusohjelman omilta nettisivuilta:

holistinen.kriittinenkorkeakoulu.fi

Koulutuksen yhdyshenkilö on FM, LP Tony Dunderfelt, joka antaa koulutuksesta lisätietoja. Email: tony@dialogia.fi. Puh: 040-5089165.

 

KAIKILLE IHMISSUHDETYÖN AMMATTILAISILLE JA​ MUILLE KIINNOSTUNEILLE

 LATAA KOULUTUKSEN ESITE TÄSTÄ.

KENELLE? Holistisen psykologian koulutus on tarkoitettu jatkokoulutukseksi ihmissuhdetyöntekijöille (psykologian, kehityspsykologian ja sosiaalipsykologian, tai muiden vastaavien peruskoulutuksen käyneille, esim. psykiatria, psykiatrinen hoitoala, terapia, valmennus, myös ohjaus ja koulutus). Muilta akateemisilta aloilta tulevilta edellytetään, että heillä on psykologian peruskäsitteiden tuntemus.

TEOREETTINEN TAUSTA

​LÄHTÖKOHTANA HUMANISTIS-HOLISTINEN PSYKOLOGIA. Koulutus soveltuu asiantuntijoille, jotka haluavat syventää ymmärrystään ihmisenä olemisen peruskysymyksistä, yksilön kokemuksellisuudesta ja humanistisesta ihmiskäsityksestä psykologiassa. Tällainen fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa jää akateemisessa psykologiassa vähemmälle huomiolle, vaikka se on ihmisen kokemuksellisuuden huomioon ottaen hyvin perusteltu. Tämän lisäksi koulutuksen taustalla on keskustelu ihmistoiminnan tutkimisen ns. erilaisista ontologisista näkökulmista.TAUSTAVIITEKEHYS. Koulutuksen laajempana yhdistävänä viitekehyksenä on professori Lauri Rauhalan esittämä holistinen ihmiskäsitys. Lauri Rauhalan teoksia ovat mm.

  • Psyykkinen häiriö ja psykoterapia filosofisen analyysin valossa, Weilin + Göös, 1974
  • Humanistinen psykologia. Helsinki: Yliopistopaino, 1990
  • Henkinen ihmisessä. Helsinki: Yliopistopaino, 1992
  • Tajunnan itsepuolustus. Helsinki: Yliopistopaino, 1995
  • Ihmiskäsitys ihmistyössä Helsinki: Gaudeamus 2020

ENSIMMÄISEN, TOISEN JA KOLMANNEN PERSOONAN NÄKÖKULMAT. Me näemme todellisuuden aina tietystä näkökulmasta (Searle, 1997). Psykologiakin tieteenalana voidaan ymmärtää moninäkökulmaisesti (Kallio, 2016; Kallio, 2020), jolloin viitataan siihen, mistä näkökulmasta tutkimuskohteena oleva ihminen, hänen toimintansa ymmärretään ja selitetään tieteellisesti.  Ns. ensimmäisen persoonan näkökulma (ontologia) on subjektiivinen (intrapersoonallinen): ihmisellä on aina pääsy itseensä, sisäiseen maailmaansa ja kokemuksiinsa. Samaa ilmiötä voidaan kuitenkin myös tarkastella ns. toisen ja kolmannen henkilön näkökulmista. Kolmannen persoonan näkökulma (ekstrapersoonallinen) on ihmistä ulkopuolisesti havainnoiva, objektiivinen, tieteellinen kuvaus, ja se on tutkimuksellisesti pääsääntöisesti vallalla modernissa psykologiassa: ihmistoimintaa havainnoidaan, mitataan ja käsitteellistetään ihmisen ulkopuolelta tutkijan tai muun riippumattoman henkilön toimesta.   Puhutaan myös toisen persoonan näkökulmasta: sillä viitataan toisen ihmisen mielensisällöistä saatuun tietoon, jonka mahdollistuu keskinäisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (interpersoonallinen) (Schraube, 2014; Pauen, 2012; Tressoldi ym. 2017; Van Gulick, 2018). Eri persoonien näkökulmat ovat toisiaan täydentäviä. Samalla tavoin, kuin kolmannen persoonan näkökulma asetetaan jatkuvan tieteellis-kriittisen keskustelun kohteeksi, voidaan myös yleisemmin puhua kriittisestä eri persoonien tai näkökulmien ontologiasta.  Koulutuksemme tavoitteena onkin tarkastella ihmistä psykologisesti nimenomaan kriittisestä ensimmäisen persoonan näkökulmasta.

KOULUTUKSEN KÄYTÄNNÖN TIEDOT

MITOITUS JA SISÄLLÖT. Koulutuksessa on 8 x 2 päivän lähi-/onlineseminaaria 2021, kirjallisuuden opiskelua, välitehtäviä ja itsenäistä harjoittelua, kirjallisen lopputyön valmistelua ja sen esittäminen. Lopputyöesseet arvioidaan. Opiskelijoille jaetaan myös tietoa kansainvälisestä lähdekirjallisuudesta, kongresseista, tapahtumista sekä webinaareista.  Koulutukseen sisältyy paljon keskustelua, sekä lisäksi toiminnallisia harjoituksia.

Koulutuksen opintopistemäärä on 20 opintopistettä, ja koulutuksen hyväksytysti suorittaneille annetaan todistus. Koulutus toteutetaan pääosin Helsingissä, yksi tapaaminen Tampereella ja siihen on mahdollisuus osallistua etäopiskellen. Tarkemmat ohjeet annetaan ilmoittautumisen jälkeen.

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ: KRIITTINEN KORKEAKOULU

KOULUTUKSEN AIKA: 9.4.-9.10.2021

HINTA: 2.400€ (mahdollisuus maksaa erissä – voit neuvotella maksueristä Kriittisen korkeakoulun kanssa)

KOULUTUKSEEN HAKEMINEN 15.3.2021 mennessä. Koulutukseen on pakollinen haku. Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää osoitteella info@kriittinenkorkeakoulu.fi. Hakemus sisältää lyhyen koosteen omasta koulutuksesta ja työkokemuksesta sekä perustelut, miksi on hakemassa koulutukseen.


Opetusohjelma

I HOLISTISEN PSYKOLOGIAN LÄHTÖKOHDAT

Pe 9.4
Aloitus, osallistujien ja vastuuhenkilöiden esittely.
Göte Nyman: Mitä psykologia on ja mitä sen pitäisi olla.
La 10.4
Tony Dunderfelt: Humanistinen psykologia – historia ja nykyaika.

II PSYKOLOGIA KOKEMUSTIETEENÄ: PERUSTAT JA HISTORIALLINEN KEHITYS

Pe 23.4
Jussi Backman: Lauri Rauhala ja situationaalinen säätöpiiri.
La 24.4
Eeva Kallio ja Jenni Spännäri: Historiallinen ja moderni viisaustutkimus.

III HOLISTINEN IHMISKÄSITYS JA IHMISENÄ KASVAMINEN

Pe 7.5
Oliver Robinson: The relationship of psychology to science and spirituality.
La 8.5
Eeva Kallio: Aikuisen kehitys holistisena ilmiönä.
Anita Malinen: Kokemuksellinen aikuisen oppiminen.

IV  HOLISTINEN PSYKOTERAPIA

Pe 21.5
Heimo Langinvainio: Kognitiivis-eksistentiaalinen ja kontemplatiivinen psykoterapia.
La 22.5
Mia Salo: Logoterapia ja Viktor Franklin ihmiskäsitys.
Sanna Tirkkonen: Psykiatrian ihmiskäsitys ja fenomenologia.

V  KESÄTAPAHTUMA


(Tampere)
La 12.6  Mukavaa yhdessäoloa, keskustelua, ruokaa ja juomaa ja lopputöiden valmistelua.
Jenni Spännäri: Empatia ja itsemyötätunto – tutkimuksellisia näkökulmia.

VI  IHMISEN HENKINEN ULOTTUVUUS

Pe 27.8
Matti Rautaniemi:  Tietoisuuskeskeinen maailmankuva – Samkhya filosofia ja klassisen joogan ihmiskäsitys.
La 28.8
Tony Dunderfelt: Tietoisuustutkimus ja psykologia.
Matti Kamppinen ja JP Jakonen: Ken Wilber ja integraali psykologia.

VII  IHMINEN OSANA KULTTUURIA

Pe 10.9
Eero Ojanen: Ihmisenä kasvaminen ja henkinen ihmiskäsitys.
La 11.9
Jussi Silvonen: Tunnekokemus kulttuurihistoriallisessa psykologiassa.
Maritta Törrönen: Hyvinvointia luova vastavuoroisuus.

VIII  KOKEMUSTIETEEN TULEVAISUUS

Pe 24.9
Göte Nyman: Mitä on opittu!
La 25.9
Michael Mascolo: Subjective experience as a core of psychology as a science.
Eeva Kallio ja Tony Dunderfelt: Dialoginen keskustelu holistisesta psykologiasta.

IX  LOPPUTÖIDEN ESITTELY

Pe 8.10  Lopputöiden esittely.
La 9.10  Lopputöiden esittely.

 

KOULUTTAJAT – ESITTELY


Teemme virheitä, koska ajattelemme vain elämän osia,
​kokonaisuutta ei ajattele kukaan
(Seneca)

Kouluttajina toimivat suomalaiset psykologian, psykoterapian, teologian, filosofian (fenomenologia ja hermeneutiikka), aikuiskasvatuksen, uskontotieteen ja sosiaalityön huippuasiantuntijat. Heillä kaikilla on taustanaan alueen laajaa teoreettinen tuntemus ja käytännöllistä osaamista sekä tutkimustietoutta.​
JUSSI BACKMAN FT, dosentti, toimii filosofian akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Erikoisaloja ovat fenomenologia, hermeneutiikka ja mannermainen nykyfilosofia sekä antiikin filosofia ja poliittinen teoria. Tämänhetkinen tutkimushanke (2018–2023) käsittelee luovuuden ja luomisen filosofista käsitehistoriaa. Kirjoja Complicated Presence: Heidegger and the Postmetaphysical Unity of Being (State University of New York Press, 2015) sekä Omaisuus ja elämä: Heidegger ja Aristoteles kreikkalaisen ontologian rajalla (Eurooppalaisen filosofian seura, 2005), lisäksi toimitettuja teoksia ja lukuisia artikkeleita. https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/staff/backman-jussi, sähköposti: jussi.m.backman@jyu.fi.TONY DUNDERFELT FM, on laillistettu psykologi ja uskontotieteilijä, joka on erityisesti perehtynyt ihmisen henkiseen kasvuun ja holistisen ihmiskäsityksen kehittämiseen. Hän on kirjoittanut sekä oppikirjoja että yleisiä psykologisia teoksia, mm. Elämänkaaripsykologia, Kuuntele ja tule kuulluksi, Parisuhteen kemia, Tunnista temperamentit, Käytä intuitiotasi ja Valoisaksi – Henkisen psykologian opas. Tony on arvostettu psykologisten asioiden asiantuntija medioissa ja hän on valmentanut pariskuntia Elämä pelissä ja Ensitreffit alttarilla televisio-ohjelmissa. Hänellä on terapiavastaanotto Helsingissä ja Tampereella. Katso www.tonydunderfelt.com ja Fb/Iloiseksi.

JP JAKONEN FT, on yrittäjä, tutkija ja kirjailija. Hän on tutkinut väitöskirjassaan filosofi Ken Wilberin integraalista ajattelua ja sen sovelluksia työelämässä. JP on kirjoittanut kuusi kirjaa, muun muassa Stressivapaa johtaja (2016, 2. painos), Stressivapaa valmentaja (2021) ja ja Kokonaisuuden näkemisen taito – Johdatus integraaliseen ajatteluun (yhdessä Matti Kamppisen kanssa, 2021, 2. painos). JP Jakonen asuu meren rannalla Reposaaressa. www.jpjakonen.fi

EEVA K.  KALLIO PsT, toimii dosenttina Jyväskylän yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.  Hän johtaa Viisaus ja oppiminen-tutkimusryhmää Jyväskylässä Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Hänen kiinnostuksen alueitaan ovat aikuisuuden ajattelun kehitys ja viisaus. Pidempiaikaisena kiinnostuksen kohteena ovat olleet mm. Taiji ja qigong, taolainen metafysiikka (ympäristöoppi) ja kulttuurinen kosmologia – sekä nykyisin myös puutarhanhoito! Hän on toimittanut teokset Ajattelun kehitys aikuisuudessa (2016) ja Development of adult thinking (2020) ja on parhaillaan toimittamassa amerikkalaistutkijoiden kanssa käsikirjaa aikuisuuden kehityksestä ja viisaudesta. www.eevakallio.com.

MATTI KAMPPINEN  FT, on Turun yliopiston dosentti ja uskontotieteen yliopistonlehtori. Hän on tutkinut noituutta ja shamanismia Perun sademetsäalueella, kognitiotieteen ja tulevaisuudentutkimuksen filosofiaa, aikakäsitysten kulttuurisidonnaisuutta, ekosysteemipalveluita ja yritysvastuuta, teknologian ja riskien mentaalisia malleja sekä systeemiajattelun suhdetta viisauteen ja henkisyyteen.  Hän on julkaissut mm foorumeilla Forest Policy and Economics, Technology in Society, The British Journal of Psychiatry sekä Futures. Antoisimpana tuotoksenaan hän pitää yhdessä JP Jakosen kanssa kirjoittamaansa kirjaa Kokonaisuuden näkemisen taito – johdatus integraaliseen ajatteluun (Basam Books 2017).

HEIMO LANGINVAINIO Lääketieteen ja kirurgian tohtori (LKT). Toiminut pitkäaikaisesti tutkijana ja opettajana Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella. Tieteellinen tausta liittyen geneettiseen epidemiologiaan ja käyttäytymislääketieteeseen, sekä stressi- ja hyvinvointitutkimukseen. N. 80 kansainälistä julkaisua. Väitöskirja Lasten stressi liittyen monitieteiseen ABC-projektiin (kasvatustiede, psykologia, lastenpsykiatria).  Opiskellut eksistentiaalianalyysiä ja logoterapiaa Viktor E. Franklin johdolla Wienin yliopistossa. Toiminut lääkärinä ja terapeuttina Terveyden- ja stressin tutkimus- ja hoitoyksikössä Helsingin diakonissalaitoksella (Diacor). Toiminut myös vuosikymmenet lääkärin toimensa ohella työelämän konsulttina, kouluttajana, luennoitsijana ja mentorina. Ollut henkisenä valmentajana THL:n, Ylen ja Duodecimin yhteisessä terveysvalistusohjelmassa Elämä pelissä useana tuotantovuotena. Toiminut myös urheilun piirissä Suomen purjehtijaliiton olympiajoukkueiden henkisenä valmentajana.

MICHAEL F. MASCOLO  is Professor of Psychology at Merrimack College in North Andover, Massachusetts (USA). His work is directed at developing a general relational-developmental framework for understanding the development of persons. His work is informed by the idea that the processes by which we come to know persons is fundamentally different from those that we use to understand physical objects and bodies. As a result, psychological science is fundamentally an intersubjective endeavor rather than one founded upon naturalistic conceptions of science. Mascolo is the co-editor (with Thomas Bidell) of the Handbook for Integrative Developmental Science (Routledge, 2020). He is the author of 8 Keys to Old-School Parenting for Modern Day Parents (Norton, 2015), co-author of Psychotherapy as a Developmental Process (with Michael Basseches, Routledge, 2010), and co-editor of What Develops in Emotional Development? (with Sharon Griffin, Plenum, 1998). He is currently the Director of Creating Common Ground (creatingcommonground.org) – an online forum devoted to finding ways to bridge divides on contentious social and interpersonal issues. He is also the Academic Director of Compass – a year-long socio-emotional and academic immersion program for first-year college students – at Merrimack College.

GÖTE NYMAN  Professori, FT, Helsingin yliopisto. Hänellä on kokemusta monelta psykologian osa-alueelta: havaitsemisen psykologiaa, neuropsykologiaa, kehityspsykologiaa, pelikokemuksen, hajautetun työn ja organisaatioiden tutkimusta, tekoälyä, aivotutkimusta ja ihminen-teknologia kehitystyötä, joista hän on julkaissut n. 250 tieteellistä ja muuta kirjoitusta ja toiminut käytännön työssä ja konsultoijana kymmenien yritysten kanssa. Viime vuosina hän on paneutunut kvanttifysiikan havaitsijateoriaan, kirjoittanut kolme kirjaa ja toimii mm. Stanfordin Peace Innovation laboratorion partnerina ja neuvonantajana. Tällä hetkellä erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat havaitsemisen ja kokemisen teoria, Internet of Behaviors sekä ihmisen ja tekoälyn yhteistyö teollisissa ympäristöissä. Göten blogissa on lähes 60 pitkähköä intressikirjoitusta: https://gotepoem.wordpress.com

EERO OJANEN  FT, tietokirjailija, Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja. On kirjoittanut lukuisia filosofisia teoksia mm. hyvyyden ja kauneuden käsitteistä, sivistyksen käsitteestä ja erityisesti ylitajunnan teoriasta, jota hän on kehittänyt mm. teoksissa Hyvyyden filosofia (1998), Miehen filosofia (2003), Ihmisen filosofia (2005) sekä Minä olen nyt tuolla (2016).

MATTI RAUTANIEMI TM, Matti Rautaniemi on joogan historiaan erikoistunut uskontotieteilijä, tietokirjailija ja suomentaja. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja tekee väitöskirjaa Suomen joogahistoriasta Åbo Akademissa. Matin kirja Joogan historia (Basam Books 2020) on kerännyt kiitosta sekä joogakentällä että sen ulkopuolella. Teos on vakiinnuttanut paikkansa useiden joogaopettajakoulutusten kurssikirjana. Joogafilosofian kiemuroita Matti availee kirjassaan Tiedonjanoinen joogi (Aula & Co 2021). Matti tunnetaan myös suosittuna luennoitsijana, joka opettaa joogan historiaa ja filosofiaa monissa joogaopettajakoulutuksissa.

OLIVER ROBINSON  PhD, is an Associate Professor at the University of Greenwich, London, UK. He specialises in adult development, with a focus on the transitions and turning points that have the potential for bringing about psychological growth. He also writes on topics that traverse science, philosophy and spirituality, and is author of the book Paths Between Head and Heart: Exploring the harmonies of science and spirituality. He is co-organiser of the annual Beyond the Brain conference (www.beyondthebrain.org). He has been President of the European Society for Research in Adult Development ESRAD since 2017.His personal website is www.oliverrobinson.info

MIA SALO KTM, Logotherapeut FLP-EUROPE® Mia Salo tekee väitöstyötään logoterapiasta johtamisen ja organisoinnin tieteenalalla Turun kauppakorkeakoulussa. Yrityksensä noo&logos puitteissa hän kouluttaa logoterapiaa, kirjoittaa ja tiedottaa luovilla aloilla. Salo on myös vuonna 2003 perustetun Suomen Logoterapiainstituutin kouluttaja. Yhdessä Iina Åmanin kanssa hän on toimittanut logoterapian oppikirjan Tarkoituskeskeinen ajattelu- tarkoitus logoterapian viitekehyksessä (2013). Mian maailmankuvaa ja ihmiskäsitystä ovat avartaneet elämän esittämät kysymykset ja vastaamisessa opastaneet erityisesti logoterapia ja perinteinen kiinalainen lääketiede.

JUSSI SILVONEN PsT, toimii dosenttina Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa. Hän on myös Psykologia -lehden päätoimittaja. Hän on tehnyt työttömyyteen, koulutuksellisiin siirtymiin ja opinto-ohjaukseen liittyvää tutkimusta. Teoreettisen kiinnostuksen kohteena ovat olleet toimijuuden kulttuuriset ja relationaaliset selitysmallit ja niiden historiallinen kehitys, mm. Wundtin, Freudin ja Vygotskin ajattelumallien tarkastelu. Käsitteellisiä välineitä toimijoiden maailman ymmärtämiseen Silvonen on hakenut mm. Klaus Holzkampin subjektitieteestä ja Fernando González Reyn subjektiviteetin teoriasta. Ulkoakateemiset harrastukset suuntautuvat puutarhan hoitoon ja hakkerointiin Linux -ohjelmistojen parissa. Silvosen tekstejä löytyy Academia.edu – palvelusta https://uef.academia.edu/JussiSilvonen ja sähköpostilla hänet tavoittaa osoitteesta jussi.silvonen@uef.fi.

JENNI SPÄNNÄRI TT,  toimii tutkijana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa sekä Åbo Akademissa sekä kouluttajana ja valmentajana CoHumans oy:ssa ja eri organisaatioissa. Häntä kiehtovat erityisesti viisaus, myötätunto, henkinen kasvu ja vanheneminen, mutta myös ihmisten asenteet ja arvot: miten ne syntyvät ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Luonto ja eläimet ovat Spännärin sydäntä lähellä sekä tutkimusmielessä että arjessa. Hän on mukana hevosen persoonallisuutta tarkastelevassa tutkimusprojektissa, harrastaa oman hevosensa kanssa kaikkea kouluratsastuksesta noseworkkiin ja viettää paljon aikaa luonnossa muun muassa marjastaen ja sienestäen. Spännärin kirjallista tuotantoa löytyy esimerkiksi teoksista Viisaus – käyttäjän opas (2020) ja Myötätunnon mullistava voima (2017). www.jennispannari.fi

SANNA TIRKKONEN VTT Sanna Tirkkonen on filosofian tutkijatohtori Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Syksystä 2019 alkaen hän on toiminut vierailevana tutkijana Saksassa Heidelbergin yliopistosairaalan psykiatrisella klinikalla. Klinikan monitieteinen tutkimusyksikkö on erikoistunut mielenterveysongelmien kokemisen tutkimiseen, erityisesti kehollisuuteen ja tunteisiin. Viime vuosina hän on tehnyt enenevissä määrin yhteistyötä taiteilijoiden kanssa. Vuonna 2020 hänelle myönnettiin Vuoden Tiedekynä -palkinto artikkelista ”Yksinäisyyden tunteet Tove Janssonin teoksessa Muumipappa ja meri”. https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/sanna-tirkkonen.

MARITTA TÖRRÖNEN Sosiaalityön professori Maritta Törrönen työskentelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän on kiinnostunut hyvinvoinnin ja vastavuoroisuuden (reciprocity) suhteesta monitieteisesti, kansainvälisesti ja useammasta eri näkökulmasta. Hän on jo useiden vuosien ajan tehnyt lapsuustutkimusta ja lastensuojelun tutkimusta. Hänen viimeisin tutkimushankkeensa koskee sijaishuoltoa ja sijaishuollosta itsenäistymisen vaihetta, jota hän on tutkinut Suomessa ja Englannissa. Hän on ollut toimittamassa julkaisuja Reciprocal relationships and well-being: Implications for social work and social policy (2018, Routledge) ja Vastavuoroinen sosiaalityö (2016, Gaudeamus). Lähes kaikessa hänen tutkimustuotannossaan näkyy hänen kiinnostuksensa asiakkaiden ja kansalaisten näkökulmaan.


Opintokeskus Sivis logo

Kursseja, joista saattaisit olla kiinnostunut

Valikko