Mitä on filosofinen praktiikka?

Filosofinen praktiikka on filosofian harjoittamista osana jokapäiväistä elämää. Erilaisia filosofian harjoittamisen muotoja ovat muun muassa sokraattinen keskustelu, filosofin vastaanotto, filocafé, filosofia koulussa, muut lapsille ja nuorille suunnatut toiminnat, blogi- ja nettikirjoittelu, yritysfilosofia ja bisnesetiikka, alaan liittyvien kirjojen julkaiseminen, seminaarien ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen.

Filosofisen praktiikan lähestymistapaa hyödynnetään maailmalla esimerkiksi sairaaloissa, vankiloissa, kouluissa ja yritysmaailmassa. Keskiössä on tällöin filosofinen dialogi eri muodoissaan. Filosofisen praktiikan alalla on kansallisia ja kansainvälisiä yhdistyksiä, aikakauslehtiä ja konferensseja. Filosofisen praktiikan koulutuksia järjestetään useissa eri maissa ja se on kansainvälinen ilmiö.

Filosofisella praktiikalla on juurensa antiikin Kreikassa ja sille ominaisessa tavassa ymmärtää filosofia. Siinä filosofia liittyy kiinteästi inhimilliseen kokemukseen. Filosofinen praktiikka hyödyntää vahvasti sokraattista dialogista työtapaa ja nojaa ymmärrykseen keskustelun merkityksestä itsetuntemuksen ja hyvän elämän edistäjänä. Suurin osa filosofisen praktiikan työskentelytavoista perustuu erilaisiin keskustelumuotoihin. Lähtökohtana on myös ajatus ihmetyksestä ja käsitys ihmisestä viisautta, totuutta ja merkitystä etsivänä olentona.

Historian kuluessa filosofiasta kuitenkin muotoutui erikoistunut tieteenala, jota harjoitetaan ammattimaisesti yliopistoissa. Samalla filosofiaa alettiin pitää epäkäytännöllisenä ja vieraana arkielämälle. Akateemisen käänteen vastareaktiona osa filosofeista on alkanut tarkastella taas filosofian merkitystä jokapäiväiselle elämälle. Tästä on muotoutunut perinne, jota kutsutaan filosofiseksi praktiikaksi. Filosofinen praktiikka yhdistää teorian ja käytännön. Se pyrkii elvyttämään antiikin hengen ja osoittamaan filosofian käytännön merkityksen.

Filosofisen praktiikan verkosto FIVE ry

Vuonna 2016 perustettiin Filosofisen Praktiikan verkosto ry (FIVE). Sen tarkoituksena on edistää ja kehittää ammattitaitoista filosofisen praktiikan toimintaa ja tuntemusta Suomessa sekä tukea kansainvälistä verkostoitumista. Yhdistys pyrkii edistämään myös alan koulutusta ja tutkimusta kotimaassa. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on toimia filosofisen praktiikan eettisenä neuvonantajana.

Kriittinen korkeakoulu on tarjonnut filosofisen praktiikan koulutusta vuodesta 2009. Tähän mennessä on toteutunut neljä kahden vuoden koulutusta. Viidennessä koulutuksessa on keväällä 2021 meneillään opintojen viimeinen lukukausi.

Lisätietoa filosofisesta praktiikasta

Filosofisen praktiikan sivusto: www.filosofit.fi/FiPra/

Pia Houni & Perttu Salovaara (toim.) Filosofi tavattavissa. 2014. Niin & Näin. http://netn.fi/filosofi-tavattavissa

Englanninkielinen filosofisen praktiikan sivusto: https://philopractice.org/web/

Koulutus järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen ja Filosofisen praktiikan verkoston kanssa.

Esimerkkejä koulutuksen sovellettavuudesta

Pia Ojala, historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Filosofisen praktiikan soveltamisesta opettajan työssä peruskoulussa:

” Filosofisen praktiikan koulutus on antanut minulle monenlaisia valmiuksia työni hoitamisessa. Arjen työtilanteissa ja kohtaamissa koulutuksessa opitut taidot, esimerkiksi viisaan argumentaation harjoittaminen, olennaisen löytäminen kaikesta informaatiotulvasta ja oman mielen rauhoittaminen kiireisessä kouluarjessa on parantanut työn ja elämän laatua. Filosofin vastaanottoharjoitukset ovat saaneet miettimään omia sekä kollegoiden ja oppilaiden elämäntilanteita- ja valintoja ja tuoneet ihmisten kohtaamisiin uutta syvyyttä ja harkitsevuutta. Hermeneuttinen suhtautuminen, omien ennakkokäsitysten tiedostaminen, on tuonut uutta perspektiiviä opettajan työhön.

Filosofisen praktiikan tarjoamat ajattelun ja toiminnan apukeinot nk. työkalut olen ottanut käyttöön myös luokkaopetuksessa. Konkreettisinta apua ja hyötyä olen saanut koulutuksesta oppimastani sokraattisen dialogin menetelmästä. Olen saanut opetettavakseni filosofian valinnaisryhmän ja olen vetänyt ryhmälle soveltavia sokraattisia dialogeja, ja muita filosofisen praktiikan koulutuksessa oppimiani työtapoja. Nämä kokeilut ovat olleet rohkaisevia ja olen kokenut pystyväni toteuttamaan ja opettamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia laaja-alaisia taitoja filosofian praktiikan keinoin. Koulutukseen hakeutuessani ajattelin voivani hyödyntää oppimaani työssäni ja tämän tavoitteen olen saavuttanut ja paljon enemmän.”

 

Katarina Blomqvist, dokumentaristi

FM, filosofian praktikko

Olen audiodokumenttien tekijä ja teen dokkareita erityisesti Yleisradiolle. Filosofisen praktiikan koulutus on antanut minulle lisää valmiuksia huomata haastattelutilanteeseen liittyviä ennakko-oletuksia. Niitä on minulla haastattelijana ja niitä on haastateltavallani. Jo ennakko-oletuksista tietoiseksi tuleminen auttaa hälventämään niitä ja raivaa tilaa yhdessä ajattelemiselle.

Koulutuksen myötä näen dokumenttihaastattelun mahdollisuudet yhä selkeämmin. Haastattelijan ajatteleva läsnäolo synnyttää ja mahdollistaa sellaisen puheen, jolle ei ehkä koskaan aiemmin ole ollut tilaa. Ihminen pystyy hahmottamaan omaa elämäänsä ja omaa ajatteluaan uudella tavalla. Dokumentintekijä ei luokittele eikä lokeroi, vaan suuntautuu kohti yksilöä. Olen lisäksi saanut koulutuksesta lisää varmuutta ohjata haastattelua kohti ihmisen omia valintoja ja valintojen tekemistä rajoittavia asioita.

Luottamus omaan tapaani tehdä työtä on lisääntynyt filosofisen praktiikan koulutuksen myötä. Dokumenttityössä on huimaa saada seurata, miten konkreettisen elämän yksityiskohdat ja ihmisen ajattelu kietoutuvat toisiinsa ja miten vähitellen – useiden tapaamisten jälkeen – muotoutuu maisema, jossa voin kulkea yhdessä dokumenttini henkilön kanssa.

 

Juha Romppanen, kilpavalmentaja (STL)

VTM (käytännöllinen filosofia), rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja

Filosofian menetelmät ovat hyvänä apuna työssäni kilpailevien aikuisten tenniksen harrastajien tennisvalmennuksessa. Järjestän filotennisklinikoita ja filotennisleirejä, joiden ohjelma sisältää sekä tenniksen pelaamista että seminaarityöskentelyä. Tenniksen pelaamista sisältävässä  kenttäosuudessa ohjaan pelaajia keskittymään ja tekemään havaintoja omasta toiminnasta sellaisenaan, ilman arvottavaa tulkintaa. Seminaariosuudessa hyödynnän fasilitoijan roolissa vapaasti filosofian praktiikan koulutuksessa oppimaani sokraattisen dialogin menetelmää. Osallistujien omista kokemuksista lähtevien, yksityisestä yleiseen etenevien ryhmädialogien pohjalta on syntynyt uusia näkökulmia moniin lajin harrastajien usein käyttämiin käsitteisiin, kuten voitontahto, peli-ilo, tavoitteellisuus ja aggressiivisuus. Dialogissa kannustan käyttämään esimerkkejä muiltakin elämänalueilta kuin urheilusta ja näin “menemään laatikon ulkopuolelle”. Viittaan toisinaan filosofian historiaan, mikäli löydän siitä hyviä yhtymäkohtia käytävään dialogiin. Suurin osa osallistujista ei ole aiemmin opiskellut tai harrastanut filosofiaa.

 

Lassi Larjo, opettaja

Katsaus-median podcastissa opettaja Lassi Larjo kertoo näkemyksiään filosofisesta praktiikasta sekä sen merkityksestä opettajan työssä.

Filosofisen praktiikan koulutus 2021-2022

Haluatko laajentaa ammatillista osaamistasi filosofisella otteella? Filosofisen praktiikan koulutus sopii useiden ammattialojen toimijoille, kuten opettajille, terveydenhuoltoalan ammattilaisille, filosofin maisteritutkinnon suorittaneille. Muuttuva työelämä ja yhteiskunta vaativat yksilöltä yhä enemmän valmiuksia itsenäiseen, eettisesti kestävään päätöksentekoon sekä rakentavaan dialogiin. Näiden valmiuksien taustalla ovat keskeisesti kriittinen ajattelu, dialogitaidot sekä hyvä itsetuntemus

Valikko